Yhteystiedot:
Toiminnanjohtaja Heidi Kuusava
heidi (at) defunensemble (piste) fi

Vuonna 2009 perustettu defunensemble täytti nopeasti ja tehokkaasti erään Suomen nykymusiikkielämän aukoista: elektroakustisen musiikin ammattimaisen ja systemaattisen esittämisen. Yhtye tuo maahamme kiinnostavinta sähköä hyödyntävää nykymusiikkia maailmalta, aktiivisesti tilaa ja kantaesittää uusia teoksia, sekä luo katu-uskottavia, moniin kokeellisen musiikin alagenreihin katsovia konserttikokonaisuuksia. defunensemblen soittajat ja musiikkiteknologit ovat alansa terävintä suomalaista kärkeä. Kotimaan merkittävimpien festivaalien lisäksi yhtye suuntaa näyttävästi myös ulkomaille. Yhtyeen taiteellisena johtajana on perustamisesta asti toiminut Sami Klemola.

– Jarkko Hartikainen

Helsinkiläinen defunensemble on konsertoinut neljätoistavuotisen taipaleensa aikana jo n. 120 eri yhteydessä – vieraillen omien konserttiensa ohella lähes 50 eri festivaalilla/konserttisarjassa 13 eri maassa, mukaan lukien Huddersfield Contemporary Music Festival (GB), ISCM Tallinn, November Music ’s-Hertogenbosch, dOCUMENTA Kassel(DE), KLANG Copenhagen, Chiffren Kiel(DE), BIFEM Bendigo, Kontraklang Berlin, Festival Loop Brussels(B), Vertixe Sonora, SLÁTUR Reykjavík, Nordic Music Days, Ultima festival (NO), ME_MMIX Palma de Mallorca (E), New Directions Piteå (SE) ja AFEKT Tallinn/Tartu, sekä kotimaan festivaaleilla Musiikin aika Viitasaari, Helsingin juhlaviikot, Flow Festival Helsinki, Musica nova Helsinki, ja KLANG Helsinki.

Kantaesityksiä yhtye on tuonut maailmaan jo puolisen sataa, mm. säveltäjiltä Peter Ablinger, Jan Anderzén, Christian Winther Christensen, Guðmundur Steinn Gunnarsson, Hikari Kiyama, Gilbert Nouno, Timothy Page, Pink Twins, Alexander Schubert, Simon Steen-Andersen. Suomalaisten säveltäjien teoksia defunensemble on tilannut ja kantaesittänyt säveltäjiltä kuten mm. Antti Auvinen, Perttu Haapanen, Jarkko Hartikainen , Asta Hyvärinen, Minna Leinonen, Kimmo Kuokkala, Veli-Matti Puumala, Ville Raasakka, Lauri Supponen ja Riikka Talvitie.

Hanna Kinnunen – huilu

Hanna Kinnunen soittaa ilokseen huiluja pikkolosta bassoon paitsi jalat maassa myös vaikkapa ylösalaisin roikkuen. Hannalle huilistina on tyypillistä jatkuva uusien lähestymistapojen tutkiskelu, olipa sitten kyse esittämisestä tai opettamisesta. Runsas kokemus nykymusiikkipiireissä onkin tarjonnut tilaisuuksia kokeilla esittämistä monesta kulmasta – ihan ilman huilujakin. Hanna on ollut mukana perustamassa defunensembleä, ja esiintyy säännöllisesti myös Zagrosin ja CHANGEnsemblen riveissä sekä Tulkinnanvaraista-tapahtumissa.

Ennen vuotta 2014 Hanna vietti hitusen perinteisempää musiikillista elämää monien orkestereiden huilistina. Pisimpään eli yhteensä kuuden vuoden ajan hän soitti Radion Sinfoniaorkesterissa, viimeisimmäksi 1. soolohuilistina kolme vuotta. Hän toimi myös mm. Tapiola Sinfonietassa, Tampere Filharmoniassa ja Avantissa.

Nykyisin Hanna omistautuu taiteellisen toiminnan ohella oppilailleen Sibelius-Akatemiassa, Käpylän musiikkiopistossa ja Metropoliassa. Sekä soittamisessaan että opetustyössään Hanna etsii keinoja luoda siltoja tarkan, jopa piinallisen huolellisen instrumentin kanssa työskentelyn ja vapautuneen, omakohtaisen kehollisen ilmaisun välille. Viime vuosina tämä on johtanut hänet tutkailemaan erityisesti hengityksen, liikkeen ja huilistin ääni-ilmaisun suhdetta. Vapaa-ajalla käsinseisontaharrastus muistuttaa taitojen kehittymisen edellytyksistä: sinnikkäästä toistamisesta, uskalluksesta yrittää, kekseliäisyydestä.

Mikko Raasakka – klarinetti

Mikko Raasakka on opiskellut klarinetinsoittoa Besanconin konservatoriossa (Ranska) ja Sibelius-Akatemiassa, josta valmistui vuonna 2005 Musiikin tohtoriksi aiheenaan aikamme suomalainen klarinettimusiikki.

Mikko toimii solistina, orkesteri- ja kamarimuusikkona, improvisoijana, kirjoittajana ja pedagogina. Ahkerimmin hän esittää aikamme musiikkia. Hän onkin kantaesittänyt kymmeniä klarinettiteoksia, joukossa seitsemän konserttoa. Elektroakustiseen musiikkiin keskittyvän defunensemblen jäsenenä hän konsertoi säännöllisesti eurooppalaisilla uuden musiikin festivaaleilla. Raasakka soittaa myös säännöllisesti Zagros Ensemble -kamariyhtyeessä.

Mikko pitää pääinstrumenttinaan bassoklarinettia, mutta hän soittaa säännöllisesti kaikkia eri kokoisia klarinetteja Es-klarinetista kontrabassoklarinettiin. Lisäksi hän soittaa klassisen ja ja varhaisromantiikan kauden historiallisia klarinetteja, suomalaista kansanklarinetti lirua ja elektronista EWI-puhallinta.

Mikko on levyttänyt suomalaista musiikkia ALBA-, NAXOS- Jase- IMU- ja Siba Records -levymerkeille. Hänen soololevynsä Eliangelis oli vuonna 2014 Yleisradion Vuoden levy –ehdokkaana. Mikko on myös nauhoittanut runsaasti suomalaista musiikkia Yleisradiolle.

Orkesterisolistina Mikko on soittanut mm. Osmo Vänskän johtaman Sinfonia Lahden kanssa. Soolo- ja kamarimusiikkiesiintymisiä hänellä on ollut kuudessatoista Euroopan maassa, USA:ssa, Kanadassa, Australiassa ja Etelä- Koreassa. Hän on vieraillut opettajana/luennoijana Wienin, Bukarestin ja Odessan musiikkikorkeakouluissa ja Pohjois-Illinoisin yliopistossa (USA). Orkesterimuusikkona Mikko on soittanut lähes kaikissa Suomen ammattiorkestereissa. Vuosina 1997–2010 hänen vakituinen työpaikkansa oli Jyväskylä Sinfonia ja vuonna 2023 hän aloitti Helsingin Poliisisoittokunnan osa-aikaisena klarinetin äänenjohtajana.

Mikko on soittamisen lisäksi kirjoittanut klarinetin uusia soittotekniikoita käsittelevät kirjat Aapelin uudet soitteet (2005), Exploring the clarinet (2010) ja Klarinetin tutkimusmatka (2022). Vuonna 2107 ilmestyi hänen toimittamansa laaja nuottijulkaisu Suomalanen klarinettikokoelma 1900–1960. Kaikkien edellä mainittujen kustantaja on Fennica Gehrman.

www.raasakka.net

Emil Holmström – piano

Emil Holmström on alkujaan tullut tunnetuksi monipuolisena pianistina ja musiikin sekatyöläisenä jota voi kuulla mitä erilaisimmissa yhteyksissä isoista orkestereista kamarimusisoinnin kautta hämäriin UG-iltamiin.

Emil on esiintynyt solistina, kamarimuusikkona ja kosketinsoittajana ympäri Eurooppaa, Amerikkaa, Japania ja Australiaa. Hän esiintyy usein suomalaisilla musiikkifestivaaleilla ja konserttisarjoissa sekä on esiintynyt Radion sinfoniaorkesterin, Lapin kamariorkesterin ja Sinfonia Lahden solistina. Uuden musiikin kiihkeänä puolestapuhujana Holmström on defunensemblen, Uusinta Ensemblen ja Tristero Piano Trion jäsen ja soittaa myös vakiovieraana Avanti! Kamariorkesterissa. Hän on työskennellyt Alba Recordsin ja Yleisradion levyttävänä artistina ja tehnyt lukuisia kantaesityslevytyksiä.

Ahkeran taitelilijuuden lisäksi Holmström johtaa Bösendorfer - 1882 -konserttisarjaa, joka on erikoistunut esittämään 19-luvun lopun musiikkia periodisoittimilla. Lisäksi Emil on toiminut Lohjan kaupunginorkesterin taiteelliisena partnerina vuodesta 2021 lähtien. PianoEspoo-festivaalin taiteellisena johtajana Emil debytoi syyskuussa 2023 ja kesällä 2024 hän aloittaa kautensa myös Meri ja musiikki - Music vid havet -festivaalin taiteellisena johtajana.

Holmströmin taiteellinen jatkotutkinto Taideyliopiston Sibelius Akatemian DocMus tohotorikoulussa tarkistetiin marraskuussa 2023.

Markus Hohti – sello

Markus on kotonaan niin uuden musiikin parissa, kamarimusiikkifestivaaleilla, barokkisellon ääressä kuin jazzklubin lavalla. Viime aikoina hänen kiinnostuksensa kohteena ovat olleet erityisesti elektroakustinen musiikki ja klassisromanttisen ohjelmiston esittäminen periodisoittimilla. Markus esiintyy aktiivisesti niin soolona, kamarimuusikkona kuin yhtyeittensä defunenemseblen, Uusinta Ensemblen ja Rödberg Trion (Antti Tikkanen, Markus Hohti, Joonas Ahonen) kanssa.

Kamarimuusiikkona Markus on esiintynyt merkittävillä festivaaleilla ja konserttisaleissa, kuten Berliinin Filharmoniassa, Zürichin Tonhallessa, Lucerne Festivalilla, Meidän festivaalilla, Kuhmon kamarimusiikissa ja Salzburger Biennalessa. Markus on kantaesittänyt satoja teoksia ja työskennellyt yhdessä muun muassa Pekka Kuusiston, Ralf Gothonin, Cyprien Katsarisin, Jaime Martinin, Alasdair Beatsonin, Thomas Demengan, Rainer Schmidtin, Gordan Nikolicin ja Malin Bromanin kanssa. Sooloesiintymisistä mieleenpainuvimpia ovat olleet Brian Ferneyhough’n legendaarisen Time and Motion Study 2 -teoksen esitys Helsingin juhlaviikoilla sekä Sebastian Fagerlundin Stone on Stone -teoksen kantaesitys Hannu Linnun johtaman Avanti!:n solistina.

Vuonna 2020 Markus Hohdilta julkaistiin kaksi levyä: Brahmsin sellosonaatit sisältävä levy, yhdessä pianisti Emil Holmströmin kanssa. Ja toisena Rödberg Trion levy, joka sisältää Fanny ja Felix Mendelssohnin pianotriot.

Markuksen aloitteesta syntyi vuonna 2011 Helsingin Musiikkitaloon uuteen musiikkiin keskittyvä KLANG-konserttisarja. Hän vastaa myös Ristiveto-festivaalin taiteellisesta suunnittelusta yhdessä pianisti Emil Holmströmin ja viulisti Eriikka Maalismaan kanssa sekä Kino Soi! -konserttisarjan suunnittelusta yhdessä Petja Kainulaisen, Liina-Mari Raivolan ja Hanna Hohdin kanssa. Syksystä 2014 lähtien Markus on toiminut sellonsoiton lehtorina Tampereen ammattikorkeakoulussa

Timo Kurkikangas – elektroniikka

Timo Kurkikangas on elektroakustiseen taidemusiikkiin erikoistunut äänisuunnittelija, joka on tullut tutuksi työstään viimeisten yli 20 vuoden ajan useiden merkittävien kotimaisten ja ulkomaisten säveltäjien, orkestereiden ja organisaatioiden kanssa. Näiden yhteistöiden tuloksena on syntynyt satoja konsertteja pienistä klubikonserteista suurten konserttisalien surround-äänentoistoihin, kymmeniä sävellysten äänisuunnitteluja ja teknisiä toteutuksia, useita levytyksiä sekä festivaalien äänituotantoja.

Merkittävimpiä produktioita ovat olleet mm. Kaija Saariahon Innocence -oopperan kantaesityksen toteutus Aix-en-Provancessa sekä Suomen Kansallisoopperassa sekä Saariahon Only the Sound Remains -ooppera Strasbourgissa. Only the Sound Remains -ooppera Tokion Bunka Kaikanissa ja Venetsian Biennalessa, Saariahon ja Barrieren Extasis -produktio Amos Rexissä ja Tampereen G livelabissa sekä Antti Auvisen Autuus -oopperan toteutus Kansallisoopperassa ja Helsingin Kamarikuoron Saariaho -konsertti Temppelinaukion kirkossa. Hamlet Kansallisteatterissa, Antti Auvisen Cantus Fresco Disco Jyväskylässä, Viitasaaren Musiikin Aika -festivaalin äänisuunnittelu ja -tuotanto, Suomalaisen Barokkiorkesterin ja Zodiakin Eros -tanssiteos Tanssin talolla, Tripla: Made in Finland -baletti ja Between- sekä Defunsemblen konsertit mm. Musiikkitalolla ja Kielissä.

Kurkikangas on ollut defunensemblen vakituinen jäsen yhtyeen perustamisesta saakka.

Anders Pohjola – elektroniikka

Anders Pohjola on uuteen taidemusiikkiin erikoistunut äänisuunnittelija. Hän työskentelee sekä äänittäjänä levytystuotannoissa että ääniteknikkona elektroakustisten teosten esityksissä. Pohjola on myös usein mukana uusien sävellysten valmisteluissa ja tekee yhteystyötä erityisesti nuorten säveltäjien kanssa. Koulutuksensa Pohjola on saanut Sibelius-Akatemiassa mistä hän on valmistunut maisteriksi pääaineenaan musiikkiteknologiaa. Pohjola esiintyy säännöllisesti defunensemblen kanssa Euroopassa. Muita yhteistyökumppaneita ovat mm. kamariorkesteri Avanti!, Uusinta Ensemble, Radion Sinfoniaorkesteri ja Helsingin kamarikuoro.

Sami Klemola – taiteellinen johtaja

Kelmola on monipuolinen säveltäjä ja äänitaiteilija, jonka sävellystuotanto sisältää sooloteoksia, kamarimusiikkia elektroniikalla ja ilman, kuoroteoksia, musiikkia tanssiesityksiin, teattereihin ja uuteen sirkukseen, orkesteriteoksia sekä konserttoja mm. huilukonsertto, Hammond-urkukonsertto, konsertto foley-artistille ja kamariorkesterille sekä konsertto banjolle, big bandille ja elektroniikalle. Klemolan teoksia on viime vuosina esitetty laajasti ympäri Eurooppaa sekä USA:ssa, Australiassa ja Latinalaisessa Amerikassa. Esiintyjiä ovat olleet mm. Tapiola Sinfonietta, Avanti!, Keski-Pohjanmaan Kamariorkesteri, defunensemble, Uusinta Ensemble, Lapin Kamariorkesteri, Arctic Sinfonietta (NO), Sonar-kvartetti (DE), Alter Face - pianoduo (ES), Sepia Ensemble (PL), Argonaut jousikvartetti (AU) sekä Ensemble Laboratorium (CH).

Konserttimusiikin lisäksi Klemola tekee ääni-installaatiota, kuvataidetta sekä on aktiivinen improvisoija erilaisissa kokoonpanoissa.

Klemola oli myös Tampere Biennale -festivaalin taiteellinen johtaja vuosina 2016 ja 2018. Festivaali valittiin vuoden festivaaliksi Finland Festivalsin toimesta vuonna 2018. Klemola on myös ollut yksi Pohjoismaisten musiikkipäivien (Helsinki) taiteellisista johtajista (yhdessä Nils Schweckendieckin ja Petri Kumelan kanssa) vuonna 2013. Klemolan teossarja ”…On Escher” oli TEOSTO-palkintoehdokkaanna keväällä 2020.

Klemola on ollut helsinkiläisen elektroakustiseen nykymusiikkiin keskittyvän defunensemblen taiteellinen johtaja sen perustamisesta lähtien.

defunensemblen toimintaa tukevat vuonna 2023:

Taiteen edistämiskeskus, Helsingin kaupunki, Musiikin edistämissäätiö, Suomalais-virolainen kulttuurisäätiö, Music Finland, Suomen Kulttuurirahasto ja Sibelius-Akatemian musiikkiteknologian aineryhmä.